ALASIVUT

Haikaran koulun historiaa

Elokuussa 1922 kokoontui Haikaran koulun johtokunta päättämään syksyllä alkavan koulun talousarviosta ja laatimaan anomusta valtionavusta tulevan opettajan palkkaukseen. Lisäksi tehtiin käytännön järjestelyjä, mm. hankittiin sähkölamput sekä luokkaan että opettajan kamareihin. Opettajaksi olisi haluttu mies, mutta jouduttiin tyytymään naiseen. Ensin vuoden verran opetti Veera Nurkki.

Kun joulukuussa laadittiin pulivuotiskatsaus koulun toiminnasta, todettiin koulua pidetyn ensimmäisen osaston 25 oppilaalle neljä viikkoa ja sitten 13 viikkoa yläluokkalaisille, joita oli 21. Koulun huoneet oli vuokrattu Ville ja Väinö Löytynojalta, mutta oppilasmäärän noustessa yli 50, eivät tilat enää riittäneet.

Uusi koulu valmistui syksyllä 1929. Rakennuksen piirustukset laati J. Karvonen Oulusta, ja siitä tehtiin tiilirakenteinen. Johtokunta ilmoittikin hakiessaan opettajaa, että ”koulu on kaikin puolin ensiluokkainen, nykyajan vaatimuksia vastaava ja ainutlaatuinen Keski-Pohjanmaalla.” Tähän aikaan perustettiin myös alakoulunopettajan virka aluksi yhtenäisenä Järvikylän koulun kanssa. Koulurakennus kävi pieneksi jo kolmekymmenluvulla, sillä oppilaita oli jo toista sataa ja opettajia kolme. Käsitöitä varten jouduttiin vuokraamaan tilat muualta.

Sota-aikana koululle majoitettiin siirtoväkeä. Opettajan ollessa rintamalla, joutui yksi naisopettaja opettamaan yhtä aikaa useampaa luokkaa, jolloin jätettiin pois poikien käsityöt kokonaan pois opetusohjelmasta.

Oppilasmäärä kasvoi niin, että neljäs opettajan virka olisi voitu julistaa haettavaksi jo 1948, mutta näin tehtiin vasta 1956. Koululle laadittiin suunnitelmat lisärakennusta varten, jonka piirustukset hyväksyttiin 1958 ja se valmistui vuotta myöhemmin. Tähän puurakenteiseen, pihamaan sivustalle nousseeseen rakennukseen tuli luokkahuoneiden lisäksi asunnot kahdelle opettajalle sekä vahtimestarille.

Kuten monilla muillakin kylillä, koulusta muodostui heti alusta alkaen kylän yhteinen kokoontumispaikka. Kaksikymmenluvulla kokoontui koululla ompeluseura, jonka rahainkeruun tuloksena hankittiin koululle Suomen lippu. Jo 30 vuotta on lestadiolainen herätysliike pitänyt koululla seurojaan. Perinteiseksi ovat tulleet pääsisäisseurat.

Teksti on lyhennelmä teoksesta Soili Lankia: Nivalan koululaitoksen satavuotinen taival.

Katso tästä kuvia Haikaran koulun rakentamisesta